Millä eväillä kasvuun?

13.09.2012 | Ajankohtaista, Kirjoitukset

Kirjoitus julkaistu 13.9. englanninkielisenä Helsinki Times nettijulkaisussa (tekstin jälkeen linkki kirjoitukseen).

Kun pohditaan Suomelle kasvun keinoja, on taustaksi analysoitava tilanne maailmalla. Mikä on tilanne globaalisti, miten mene Euroopassa? Yhdysvallat ovat tällä hetkellä varsin hyvässä vedossa koti- ja vientimarkkinoillaan. Sielläkin uhkina ovat esimerkiksi velkaongelmat, työttömyys  ja finanssimarkkinoiden epävakaus. Aasiassa etunenässä nousevat Kiinan ja Intian taloudet. Kestävätkö siellä talouden rakenteet huiman nousun vauhdissa? Miten esimerkiksi Kiinassa demokraattisten oikeuksien vaatimukset vaikuttavat maan BKT:hen?

Pienet kehittyvät taloudet ovat vain murto-osia maailman suurista nousijoista, mutta niidenkin kohdalla Suomen tulisi pohtia, miten näiden maiden markkinoille pääsisimme mukaan. Meille niillä olisi suuri merkitys. Ministeri Stubbin vienninedistämismatkat ovat yksi konkreettisesti toteutettu toimenpide tätä edistämään.

Lähiympäristömme Eurooppa tuntuu siirtyvän taloudellisesta kriisistä toiseen ilman taukoja. Tässä on silti hyvä muistaa, että vuonna 2011 maailman 10 kilpailukykyisimmän maan joukkoon mahtui 7 eurooppalaista valtiota.

Viime vuosina on tapahtunut suuria muutoksia Suomen sisällä. Tukijalkamme metsäteollisuus on jo kokenut oman mullistuksensa. Puuta riittää suomalaisissa metsissä, mutta vanhat tuotteet eivät enää tee kauppaansa: uusia käyttötarkoituksia hyvälle materiaalille on saatava markkinoille mahdollisimman nopeasti. Toinen meille tärkeäksi muodostunut ala, ICT, on vaipumassa syviin vaikeuksiin. Kauppataseemme ja vaihtotaseemme kehitys on koko 2000-luvun ollut päätrendiltään laskevaa.

Meillä on useimpia muita maita paremmat lähtökohdat, joista ponnistaa uuteen nousuun. Yksi tärkeimmistä on julkisen talouden AAA luottoluokitus. Sillä on valtava merkitys lainojen hintaan koko ketjussa alkaen valtiosta, kuntien ja kaupunkien kautta pankkeihin ja lopulta yrityksiin ja yksityisiin kansalaisiin.

Toisaalta peruskoulumme on maailman huippua, korkeakoulutuksemme on ilmaista, meillä on kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Nuorison asenteet yrittämistä kohtaan ovat muuttuneet menestystarinoiden myötä kiinnostuneiksi ja arvostaviksi. Väestön ikääntyminen vapauttaa työpaikkoja nuoremmille ja yksityisiä yrityksiä tulee myyntiin nuorille jatkajille.

Tällä hetkellä ekonomistit ovat laskeneet Suomen kasvuennusteen tälle vuodelle 1 prosenttiin tai hyvin lähelle sitä. Kasvua siis tarvitaan ja nopeasti. Se ei kuitenkaan ole itseisarvo sinänsä vaan väline muun hyvinvoinnin saavuttamiselle.

Moni työryhmä on tehnyt työtään viimeisten vuosien aikana tuoden esiin hyviä, kokeilemisen arvoisia menettelyjä kasvun vauhdittamiseksi. Meillä on Elorannan, Stadighin ja Alahuhdan raportit. Meillä on Tarastin selvitys, Team Finland, After Nokia ja Rikkityöryhmä. Kaikki nämä etsivät meille väylää kasvuun kukin omasta näkökulmastaan ja oman ongelmakenttänsä lähtökohdista. Nyt poliittisilla päättäjillä on aika tehdä rohkeita päätöksiä.

Hallituksen Tulevaisuusselonteko katsoo asioita pitkällä tähtäyksellä ja laajalla perspektiivillä luoden visioita kymmeniäkin vuosia eteenpäin tulevaisuuteen. Visioiden onnistumiseen tarvitaan kuitenkin tekoja myös nyt heti eikä vasta hetken päästä. Valtion budjettiehdotuksessa onkin ehdotuksia 300 miljoonalla eurolla kasvun vauhdittamiseksi.

Yritysten T&K- verovähennyksellä tuetaan erityisesti pk-sektorin kasvua ja ICT-sektorin työntekijöiden työllisyyttä. Pääomasijoitusten verovähennysoikeus on määräaikainen kannuste yksityisille bisness-enkeleille. Teollisuuden kaksinkertaiset poisto-oikeudet otetaan uudelleen käyttöön. Pääomasijoitusten hankintameno-olettama nostetaan määräajaksi nykyistä korkeammaksi. Ja vielä yhtenä keinona pyritään ottamaan käyttöön Datapalvelinkeskusten verohuojennus. Tämä aloitus on hyvä, muttei vielä riitä.

Nuorten suomalaisten kannalta Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi hienoimpia välineitä jokaisen nuoren itsenäisen elämän alkuun saattamiseksi. Muita keinoja nuorten syrjäytymisen estämiseksi on esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen lisääminen siitä maksettavan koulutuskorvauksen avulla.

Marjo Matikainen-Kallström
kansanedustaja

Alla linkki Helsinki Timesin kolumniin:

http://www.helsinkitimes.fi/news/index.php/columns/columns/mp-talk/3570-how-do-we-get-growth-2

Kokoomus Karjalan liitto TEK WAU! Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Eduskunta