Talvisodan päättymisen muistotilaisuus 9.3.2014

10.03.2014 | Ajankohtaista, Puheet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat ja siirtokarjalaiset,

Hyvät karjalaiset ja juhlaväki

Talvisodan päättymisen muistotilaisuuksia on järjestetty jo vuosikymmenien ajan valtakunnallisesti eri puolilla Suomea karjalaisseurojen piirien ja karjalaseurojen toimesta. Muistotilaisuuksien olennainen osa on aina ensin aamulla hiljentyminen Karjalaan jääneiden vainajien ja sotiemme veteraanien muistomerkillä. Tällä kertaa meillä on kunnia saada järjestää tämä juhla yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Kiitos Karjalaisseurojen Kymenlaakson piirille, Haminan karjalaisille nuorille ja erityisesti Haminan karjalaseuralle tämän vuotisen juhlan järjestämisestä ja onnistuneesta toteutuksesta.

Seitsemänvuotias poikani kysyi, kun tein aamulla lähtöä tänne juhlaan: ”Minne olet menossa?” Kerrottuani, hän tokaisi: ”Miksi sitä pitää muistella, kun Karjalakin menetettiin?” Keskusteltuamme itsenäisyyden merkityksestä ja veteraanien uhrauksista ja kunnioituksesta, mieli muuttui.

Ensi vuonna 13.3 tulee kuluneeksi 75 vuotta Moskovan rauhansopimuksen solmimisesta. Suomi taisteli uljaasti, vaikka menetykset mieshengissä olivat mittavia. Suomalainen sisu ja yhtenäisyys, yhdessä olemme enemmän – ajattelu oli sodanajalle leimaavaa. Sisu yhdisti suomalaiset. Sodan alkaessa tuskin kukaan uskoi Suomen puolustuksen kestävän viikkoa paria pidempään. Itsenäisyytemme säilyi. Tästä saamme kaikki kiittää sotiemme
veteraaneja. Kiitos!

Sodankäynti on muuttanut maailmalla muotoaan vuosikymmenien aikana. Talvisodan muistot mielessä, mietitäänpä sitten minkälaista liittoutumista tai ei, on hyvä muistuttaa oman, uskottavan puolustuksemme tärkeydestä. Siitä ei saa tinkiä, vaikka nykyiset taloudelliset reunaehdot ovatkin olemassa. Olemme EU:n ja YK:n kautta monessa toiminnassa ja kriisinhallinnassa mukana, jotka osaltaan pitävät meidät ajan tasalla maailman ja omasta varustelumme tasosta.

Moskovan rauhan ehdot olivat meille kovat. Alueluovutukset iskivät kovasti karjalaiseen heimoon, joka menetti kotinsa lopullisesti jatkosodan jälkeen. Osa pääsi palaamaan välillä kotiseuduille. Suuri osa Suomen kaunista Karjalaa oli luovutettava Neuvostoliitolle ja yli neljäsataa tuhatta joutui etsimään uuden paikan aloittaakseen elämänsä alusta.  Osalla perheistä miehet olivat kaatuneet rintamalla, mikä entisestään pahensi perheiden taakkaa ja synkensi toivoa tulevasta. Asutustoiminnan onnistuminen oli ratkaisevaa Suomen kehittymiselle sodan jälkeen.

Karjalan evakkojen asiaa ajamaan ja heidän tilannettaan helpottamaan perustettiin heti talvisodan päättymisen jälkeen huhtikuussa 1940 Karjalan Liitto. Liiton perustamiseen osallistuivat Karjalan kunnat, seurakunnat sekä maakunnalliset järjestöt. Liiton tärkeimmäksi tehtäväksi tuli valvoa siirtokarjalaisten etuja korvaus- ja maanhankintakysymyksissä. Liitto oli karjalaisten aktiivisen toiminnan kanava ja sen toimintaan osallistuivat monet huomattavat karjalaiset poliitikot ja vaikuttajat. Kun siirtokarjalaisten taloudelliset kysymykset oli saatu ratkaistuksi 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, alkoi Karjalan Liitto toimia enemmän kulttuuri- ja harrastusjärjestönä. Ja tällainen se on myös nykypäivänä.

Talvisodan merkitys on Karjalan Liitolle suuri ja halusimme sotaveteraanien mittavien uhrausten rinnalle nostaa myös kotirintaman antaman panoksen itsenäisyytemme turvaamisessa. Seutukunnan miesten taistellessa rintamalla, oli naisten astuttava moneen ennen kokemattomaan työhön kotona. Rintamalinjat kestivät, kun kotirintama kesti.

Kotirintamalla erityisen koville joutuivat evakkoäidit. Heidän huolensa tulevasta ja vastuu perheistä oli erittäin suuri. Perheiden miehet ja aikuiset pojat olivat rintamalla. Äitien tehtäväksi jäi monissa kylissä koko evakuoinnin toteuttaminen ja perheet eivät olleet tuohon aikaan aivan pieniä.

Karjalan Liiton johdolla on käynnissä Evakkoäiti-muistomerkkihankkeen tiimoilta keräys, näiden sodan suurten, välillä unholaan, jääneiden sankareiden hyväksi.  Muistomerkin myötä heidän taistelunsa säilyy tulevien jälkipolvien mielissä ikuisesti.

Toivottavasti tapaamme mahdollisimman monen teidän kanssa ensi kesänä Lappeenrannassa karjalaisilla kesäjuhlilla. Siellä yhteistyömme Puolustusvoimien kanssa jatkuu, sillä rakuunat ovat mukana juhlakulkueessa ja Rakuunoiden Perinnesoittokunta esiintyy juhlilla. Tervetuloa!

Marjo Matikainen-Kallström

Karjalan Liiton puheenjohtaja

 

Kokoomus Karjalan liitto TEK WAU! Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Eduskunta