Karjala-lehti nro 19, 8.5.2014

Perinteisten kotiseutumatkojen aika on juuri alkamassa, mutta valitettavan moni niistä on peruuntumassa osanottajapulan takia. Syynä ovat pelko sekä muistot menneistä tapahtumista vuosikymmenien takaa. Ymmärrän täysin nämä tunteet ja niiden kumpuamisen pinnalle, sillä meidät on kyllä erittäin hyvin pidetty tietoisina erilaisista tapahtumista tai yhteensattumista ja voisi jopa sanoa, että on lietsottu pelkoa.

Suomen ulkoasiainministeriön viimeisimmän matkustustiedotteen mukaan matkustaminen Venäjän Karjalan tasavallan alueelle on varsin turvallista. Toki matkavakuutus on pakollinen ja liikenteessä on syytä harjoittaa varovaisuutta. Tämä ei ole uutta eikä muuttunut aikaisemmasta mihinkään.

On toki selvää, että Venäjän toiminta Ukrainan suhteen on muuttanut käsityksiämme itäisestä naapuristamme. Ukrainan kriisi on horjuttanut Euroopan tasapainoa ja nostanut esille perinteiset uhkakuvat sekä voimapolitiikan paluun. Harva meistä osasi vielä muutama kuukausi sitten ennustaa, millaiseksi tilanne Ukrainassa voisi kehittyä. Tosin asiasta lähemmin perillä olevat eivät tätäkään aivan yllätyksellisenä pitäneet.

Ukrainan kriisillä ei kuitenkaan ole suoria vaikutuksia Suomen turvallisuustilanteeseen. Suomi osana Euroopan Unionia on tuominnut yksiselitteisesti ja yksimielisesti Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden loukkaukset ja vaatii Venäjää vetämään joukkonsa takaisin tukikohtiin. Venäjälle on jo asetettu talouspakotteita ja nyt aika näyttää, tiukentuvatko ne entisestään. Suomen ylin johto pitää kahdenkeskiset yhteydet välittöminä eikä näin ollen meillä muillakaan ole tarvetta tai syytä toimia toisin.

Talouspakotteet ovat Suomen kannalta ongelmallisia. Venäjä on Suomelle tärkeä talouskumppani, minkä vuoksi talouspakotteiden kohdentaminen on vaikeaa, koska emme tarkalleen ottaen tiedä, miten ne vaikuttavat. Selvää on se, että ne kohdistuvat heikentävästi myös Suomen talouteen. Vienti Venäjälle heikkenee ja ruplan kurssin laskiessa venäläisten matkustusinto Suomeen on laantunut. Venäläisten osuus ulkomaalaisten yöpymisistä Suomen majoitusliikkeissä oli ylivoimaisesti suurin vuonna 2013, noin 1 600 000 yöpymistä. Suomi on Liettuan jälkeen maailman mittakaavassa toiseksi riippuvaisin maa Venäjän kysynnästä. Olemme siis monessa mielessä taloudellisessa kytköksessä naapuriimme.

Talouspakotteet vaikuttavat ruplan hinnan takia Suomen pään matkailuun, mutta niiden ei pitäisi vaikuttaa meidän matkustamiseen Venäjälle. Päinvastoin. Talouspakotteet ovat valtioidenvälisiä, ei kansalaisten. Kotiseutumatkailu on tärkeä osa Venäjälle suuntautuvaa matkailua. Se on myös samalla naapuriyhteistyön kehittämistä. Matkailu käynnistyi vihdoin 1990-luvulla ja se edesauttoi monentasoista yhteistyötä venäläisten kanssa. Lähialueille suuntautuvan yhteistyön tavoitteena oli liikkuvuuden, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääminen rajan molemmilla puolilla. Karjalan Liitto on tukenut jäsentensä kotiseutumatkailua ja toimintaa lähialueilla. Tällä edistetään merkittävästi yhteyksiä ja tiedonvaihtoa suomalaisten ja venäläisten välillä. Matkojen peruuttaminen lisää pelkoa ja turhia ennakkoluuloja. Jos pelot ottavat vallan valtiollisella tasolla, ei niin tulisi päästä käymään ihmisten välillä. Liian aikaisin suljetut ovet, voivat estää niiden myöhemmän avautumisen kokonaan.